kristinusko.info

Itsetyydytys ja fantasiat ovat luonnollisia

Johdanto

Olen seurannut erästä kristillistä postipalstaa ja huomannut, että monet nuoret miettivät, onko itsetyydytys syntiä. Koin itsekin aikoinaan syyllisyyttä masturboinnista ja hain Jumalalta vastausta, onko hyväksyttävää tehdä niin. En ole saanut suoraa vastausta ylhäältä, mutta voihan sitäkin, että nykyään olen kannastani varma, pitää jonkinlaisena vastauksena. Nykyisin olen sitä mieltä, että itsetyydytys ei ole aina väärin.

Toinen nuoria askarruttava ongelma on, saako naisia katsella tai fantasioida eli haaveilla heistä. Tämä liittyy usein itsetyydytykseen, vaikka ne eivät olekaan erottamattomia - siis on mahdollista masturboida ilman mielikuvia, ja tietenkin päinvastoin. Mielikuvien synnillisyyttä perustellaan usein sillä, että Vuorisaarnassa Jeesus kielsi himoitsemasta naisia. Oman tulkintani mukaan Jeesus ei kuitenkaan kieltänyt ihailemasta naisia, heidän naiseuttaan tai seksuaalisuuttaan.

Oma mielipiteeni on siis, että itsetyydytys ja fantasiointi eivät ole aina väärin. En suinkaan väitä, etteivätkö ne voisi missään tapauksessa olla sitä, esimerkiksi silloin, jos niistä tulee jonkinlainen pakkomielle. Riippuvaiseksi tuleminen ei ole hyvä idea, oli kyse sitten mistä asiasta tahansa. On kuitenkin erotettava toisistaan riippuvaisuus ja luonnolliset tarpeet, joiden tyydyttämättä jättäminen voi haitata nuoren henkistä kehitystä.

Tässä tekstissä tulen tarkastelemaan, miten himo kuuluisi määritellä, kuinka luotettava omatunto on kysymyksissä oikeasta ja väärästä, mikä on Raamatun kanta itsetyydytykseen ja mikä on itsetyydytyksen merkitys ihmisen seksuaalisen kehityksen kannalta. Kokemuksen perusteella sanoisin, että useimpien itsetyydytystä ja seksuaalisia ajatuksia kielteiseen sävyyn käsitteleviä tekstejä vaivaa se ongelma, etteivät ne määrittele himoa.

Teksti käsittelee asiaa lähinnä miehen näkökulmasta, mutta nähdäkseni jos väitteeni pätevät miehiin, niin pakostihan ne pätevät myös naisiin. Useimmissa tapauksissa sanan "mies" voi korvata sanalla "nainen" ja toisinpäin.

Himo ei ole pelkkää haluamista

Kuten jo aiemmin totesin, usein seuraavia Jeesuksen sanoja (Matt. 5:28) käytetään argumenttina itsetyydytystä ja fantasiointia vastaan:

Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.

Eräs tärkeä termi tässä virkkeessä on himoitseminen. Tässä yhteydessä ei käy tarkemmin ilmi, missä merkityksessä Jeesus tuota sanaa käyttää, mutta monet ovat tulkinneet sen tarkoittavan naisten katselemista seksuaalisessa mielessä, siten, että kiihottuu. Sen perusteella, mitä olen asiaa tutkinut, tämä ei kuitenkaan ilmeisesti pidä paikkaansa.

Matthew Henry Complete -kommentaari kertoo näiden Jeesuksen sanojen taustasta seuraavasti:

Tässä annetaan käsky, älä tee huorin, joka kieltää kaikki epäpuhtaat teot ja halut tehdä niitä. Fariseusten tulkinnan mukaan tämä käsky ei kuitenkaan ulottunut kuin vain itse aviorikoksen tekoon, eli jos tätä pahaa tekoa mietittiin vain sydämessä eikä se mennyt sen pidemmälle, Jumala ei voinut kuulla sitä eikä tehnyt sille mitään (Ps. 66:18). Tämän takia he saattoivat ajatella, etteivät he ole aviorikkojia.

(Koko englanninkielinen teksti löytyy otsikon "Verses 27-32" alta. Huomaa, että käytän tuota kommentaaria tiedonlähteenä, en auktoriteettina. Vaikka kommentaari siis itse tuomitseekin ylipäänsä "himokkaat" ajatukset, minulla ei ole velvollisuutta käyttää tätä kommentaarin tulkintaa omassa tekstissäni.)

Jeesuksen aikaan ilmeisesti ajateltiin, että vain teot ovat syntiä, ajatukset ei. Jeesuksen tarkoitus oli osoittaa, että ajatuksillaankin voi tehdä syntiä. Voi olla, että hän tarkoitti kaikenlaista naisten katselemista, mutta yhtä hyvin on mahdollista, että hän tarkoitti jotakin muuta.

Ymmärrän tuon kommentaarin tekstin siten, että Jeesus kielsi suunnittelemasta minkäänlaista pahaa tekoa, sillä Jumala näki myös sellaiset ajatukset ja tuomitsi ne. Oman tulkintani mukaan himoitseminen on siis niin kovaa haluamista, että on valmis rikkomaan Jumalaa vastaan saavuttaakseen. Himoitsemista ei siis ole se, että ajattelee toisen olevan viehättävä, tai että haluaisi päästä tämän kanssa sänkyyn, tai edes se, että kuvittelee olevansa tämän kanssa sängyssä.

Koska tämä ajatus on osoittautunut monille vaikeaksi ymmärtää, niin havainnollistetaan sitä vielä. Oman näkemykseni mukaan, voit himoita toista, jos etsit tilaisuutta tehdä hänen kanssaan aviorikoksen. Voit himoita toista, jos ainut mikä estää sinua tekemästä hänen kanssaan aviorikoksen, on se, ettet uskalla. Voit syyllistyä himoitsemiseen, jos kiihkeästi toivot, että toinen tekisi kanssasi aloitteen. Et kuitenkaan syyllisty himoitsemiseen, jos vain haaveilet tyyliin "olisipa ihanaa, jos..."

Tätä asiaa voidaan mielestäni havainnollistaa hyvin vertauksella. Kuvitellaan, että olet ruokakaupassa karkkihyllyn äärellä ja katselet suklaalevyä. Mielesi tekee sitä ja kuvittelet, miten hyvältä se maistuisikaan suussasi. Kuvittele nyt, että joku väittää sinun varastaneen tuon suklaalevyn, koska himoitsit sitä. Tämähän olisi aika älytöntä, sillä ei haluaminen vielä tarkoita sitä, että aikoisi varastaa. Mielestäni ei voida myöskään väittää, että vastakkaisen sukupuolen edustajan haluaminen on yhtä kuin että olisi tehnyt aviorikoksen tämän kanssa.

Hieman yksinkertaistettuna sinulla on kolme vaihtoehtoa, mitä teet suklaan kanssa. Varastaminen on yksi vaihtoehto, muttei suinkaan ainut. Sinulla on myös laillinen tapa hankkia sitä: ostaminen. Voit myös säästää rahasi ja vain haaveilla siitä mielessäsi. Tällöin haluat sitä, muttet tee sinänsä mitään väärää niin kauan, kun aikomuksesi ei ole varastaa. Suurin osa meistä on joskus haaveillut jostakin väärästä, vaikka todellisuudessa ei olisi tehnyt sitä.

Nämä kolme vaihtoehtoa sopivat mielestäni myös seksiin. Voit tehdä aviorikoksen (varastaa), voit mennä naimisiin (laillinen keino hankkia) tai vain haaveilla siitä. Aviorikos, sen suunnittelu ja sen mahdollisuuden hyväksyminen on väärin, avioliitto tai haaveileminen ei.

Voimme myös verrata seksiä rahaan. Monet meistä varmaan ottaisivat vastaan miljoona euroa puhtaana käteen, jos joku vain antaisi. Emme yleensä ottaen pidä rahan haluamista syntinä, kunhan halu vain pysyy kohtuuden rajoissa. Voit haaveilla, mitä tekisit miljoonalla eurolla, mutta niin kauan kuin et tosissasi suunnittele hankkivasi sitä laittomasti tai ole avoin tälle mahdollisuudelle, et ole sinänsä tehnyt mitään väärää. Mielestäni näin on myös seksin ja mielikuvien kanssa.

On olemassa eräs kysymys, joka mielestäni johtaa älyttömiin vastauksiin, jos uskoo fantasioiden ja haaveiden olevan syntiä. Kysymys on tämä: onko väärin kuvitella harrastavansa seksiä (kuvitellun) puolisonsa kanssa, vaikkei olisikaan todellisuudessa kenenkään kanssa naimisissa tai kihloissa? Jos on, niin miksi? Käsittääkseni himo on väärän haluamista, mutta eihän seksi oman puolisonsa kanssa ole väärin!

Jos taas on hyväksyttävää fantasioida puolisostaan, niin tällöinhän kuka tahansa voi fantasioida kenestä tahansa, jos vain kuvittelee, että tämä on oma puoliso. Edes se, että fantasioiden kohde on jo naimisissa, ei muuta asioita - ainahan voi kuvitella, että hän juuri erosi! Mikään muu ei olisi muuttunut, vaan temppu olisi vain pelkkä muodollisuus, jolla tyydytetään Jumalaa. Sen lisäksi, että tämä käytännössä todistaisi väitteeni, että saa fantasioida kenestä tahansa, se olisi mielestäni todella epäjohdonmukaista.

Mielestäni siis ainoa järkevä vastaus kysymykseen omasta puolisosta fantasioinnista on, että fantasiointi ei ylipäänsäkään ole väärin.

Lopuksi, vaikka fantasiointi olisikin väärin, niin se ei tarkoittaisi sitä, että itsetyydytys olisi automaattisesti väärin. Tiedän kokemuksesta, että on mahdollista masturboida ilman sen kummempia kiihottavia ajatuksia.

Syyllisyys voi olla merkki muustakin kuin synnistä

Monet tuntuvat pitävän itsetyydytystä syntinä sen takia, että se tuottaa syyllisyyttä. Se tuotti sitä minullekin, mutta nykyisin kuitenkin ymmärrän hyvin selvästi, ettei syyllisyydellä välttämättä ole mitään tekemistä jonkin asian synnillisyyden kanssa.

Omatunto ei ole ehdoton totuuden mittari. Se on kyllä Jumalan antama keino ohjata meitä oikeaan, mutta se ei ole läheskään aina oikeassa. Omatunto on jotakin, mikä heijastaa yhteisön käsityksiä oikeasta ja väärästä; se, mikä yhdessä kulttuurissa on pahaa ja yleisesti inhottavaa, voi olla toisessa kulttuurissa osa arkipäivää. Omatunto on toisten ohjelmoitavissa.

Ei ole oikeastaan järkevää väittää, että syyllisyys jotenkin osoittaisi itsetyydytyksen olevan väärin, sillä kaikki eivät suinkaan koe itsetyydytyksen olevan syntiä. Tähän tietysti voisi vastata, että tällaiset ihmiset ovat paatuneita, mutta minäkin esimerkiksi koin välillä, että itsetyydytys on syntiä, välillä, että ei ole. Tällöinkin voisi tietysti väittää, että tällaisen ailahtelevan ihmisen omatunto on välillä oikeassa, välillä ei, mutta tällöinhän ollaan itse asiassa määritelty, että vastapuoli on väärässä ja itsetyydytys on syntiä. Tämä voi tietysti olla totta, mutta argumenttina se ei todista yhtään mitään. Lisäksi tällöin ollaan jo puututtu toisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Kristityillä lienee pitkä perinne seksuaalikielteisyydessä. Voin kuvitella, että aiemmin seksistä ei voitu hiiskua juuri sanaakaan, koska se oli jotain niin häveliästä, melkein synnillistä. Se oli tabu, ja asenteet olivat jyrkät. Tämä on yksi syy, miksen käytä MHC:n omaa tulkintaa Jeesuksen sanoista, vaikka tätä kommentaaria lainaankin.

Nykyään asenteet ovat lieventyneet, niin että seksistä ja monesta muusta aiemmin arasta asiasta voi puhua. Silti voi olla, että vanhemmat eivät käsittele itsetyydytystä riittävän avoimesti kotona, ja lapset saavat siitä kuvan, että se on jotenkin likaista eikä siitä sovi puhua.

Tämä voi olla käytäntö jo usean sukupolven takaa, ja tällainen perinne olisi syytä katkaista, koska asioista vaikeneminen ei ainakaan paranna mitään. Kun vaikeita asioita käsitellään avoimesti, lapset oppivat, ettei mikään asia ole niin häpeällinen, että se täytyisi työntää ajatusmaailman pimeimpään nurkkaan piiloon. Itsetyydytyksestä puhuminen saattaa lieventää syyllisyyttä ja jyrkkiä, tunnepitoisia asenteita, niin että yksilö pystyy puntaroimaan masturboinnin synnillisyyttä objektiivisemmin. Vähin, mitä jokaisen tulisi tehdä, on tiedostaa lapsuutensa vaikutus ja koittaa arvioida sen vaikutusta omiin asenteisiin.

Myös henkinen rikkinäisyys voi aiheuttaa sitä, että itsetyydytys koetaan jotenkin likaisena. Voisin hyvin kuvitella, että esimerkiksi raiskauksen tai insestin uhriksi joutunut nainen kokisi kaiken seksuaalisuuteen viittaavan epämiellyttävänä, jopa syyllisyyttä herättävänä. Vaikka tämä on ääriesimerkki, uskon, että meistä moni on rikkinäisempi kuin itse tietääkään, eikä ainakaan vähiten seksuaalisuuden alueella.

Syyllisyys ei siis välttämättä kerro synnistä, vaan kyse voi olla yhteisön käsityksiä myötäilevästä omastatunnosta tai omasta sisäisestä rikkinäisyydestä.

Itsetyydytys ei hallitse terveen ihmisen elämää

Jotkut sanovat, että itsetyydytykseen jää koukkuun, että se alkaa hallitsemaan elämää ja johtaa vielä pahempiin asioihin, kuten perversioihin. Mielestäni ei voida kuitenkaan yleistää, että näin olisi. Se, että jollekulle on voinut käydä niin, ei tarkoita, että kaikille kävisi niin. Riippuvuuksia tulee välttää, mutta niitä ei kannata ylen määrin pelätä.

Uskoisin, että itsetyydytys orjuuttaa tai johtaa pahempaan vain siinä tapauksessa, että henkilö on sisäisesti rikki. Tällöinkään riippuvuus tai muut asiat eivät johdu itsetyydytyksestä, vaan ovat sisäisten ongelmien seurausta. Käsittääkseni psyykkisesti terve ihminen ei koe itsetyydytystä riippuvuutta aiheuttavana, koska hänellä ei ole mitään sisäistä tarvetta pakko-oireiluun.

Ei kaikki mielihyvää tuottava ole pahasta tai tee riippuvaiseksi. Itsetyydytyksen ei tarvitse hallita elämää, mutta mielestäni se voi olla osa elämää.

Vastauksia muihin itsetyydytystä vastustaviin argumentteihin

Seksi kuuluu avioliittoon

Argumentti: Seksi kuuluu avioliittoon.

Vastaus: Tämän väitteen voi ilmaista toisinkin: älä tee aviorikosta. Mielestäni masturbointi ei millään tavalla liity aviorikoksen tekoon. Itsetyydytys ei ole kahden ihmisen välistä seksiä.

Itsetyydytys on itsekeskeistä

Argumentti: Itsetyydytys on itsekästä.

Vastaus: Ei kaikki mielihyvä ole syntiä. Ostammehan karkkiakin, kun tekee mieli.

WWJD

Argumentti: Mitä Jeesus tekisi? Masturboisiko Hän?

Vastaus: Kysymyksen tekijä tuntuu olettavan, että Jeesus ei masturboinut. Valitettavasti oletukset ja mututieto ei todista mitään. Jos lähdemme oletuksesta, että itsetyydytys ei ole syntiä, niin on jopa todennäköistä, että myös Jeesus masturboi.

Asialla ei mielestäni ole edes niin suurta väliä. Vaikka Jeesus ei tehnyt jotain, se ei tarkoita, että se olisi väärin. Muuten avioliittokin voisi olla väärin sillä perusteella, ettei Jeesus koskaan mennyt naimisiin.

Raamattu ei puhu mitään itsetyydyksestä yksiselitteisesti

Raamatun tulisi olla jokaisen kristityn ohjenuora, joka ratkaisee kysymyksen jonkin asian oikeutuksesta. Sikäli kun kuitenkin tiedän, Raamattu ei mainitse itsetyydytystä. Tiedän kuitenkin kaksi kohtaa, jotka saattavat koskea myös masturbointia. Toinen kohdista on itsetyydytystä vastaan, toinen puolesta.

Ensimmäinen kohta on Hes. 16:17:

Sinä otit kauniit lahjasi, minun antamani kulta- ja hopeakorut, teit niistä miehuuden tunnuksia ja harjoitit haureutta niiden kanssa.

Kohta puhuu ensisijaisesti Israelin kansa luopumuksesta ja lankeamisesta epäjumalanpalvontaan, mutta tätä verrataan johonkin. Sitä verrataan seksin harjoittamiseen joidenkin välineiden kanssa tai avulla - siis itsetyydytykseenkö? Tiedämme, että epäjumalanpalvonta on syntiä, ja jos itsetyydytys rinnastetaan siihen, niin eikö tämä tarkoita, että myös itsetyydytys on syntiä? Näin ainakin itse käsittäisin, mutta mielestäni olisi silti ennenaikaista tehdä jyrkkiä johtopäätöksiä tämän raamatunkohdan perusteella. Mielestäni on paljon enemmän asioita, jotka puhuvat itsetyydytyksen synnillisyyttä vastaan, ja tällekin kohdalle voi olla jokin toinen tulkinta kuin äsken esittämäni.

Toinen kohta on 3. Moos. 15:16,18. Tämä luku käsittelee sukupuolista epäpuhtautta, vuotoja yms. Jakeessa 18 Jumala sanoo: Kun mies on ollut naisen kanssa sukupuoliyhteydessä, molemmat peseytykööt, ja he ovat epäpuhtaita iltaan saakka. Jae 16 taas kuuluu: Kun miehellä on ollut siemensyöksy, hänen tulee peseytyä kauttaaltaan ja hän on epäpuhdas iltaan saakka.

Jumala siis erottaa toisistaan seksin ja muun siemensyöksyn saamisen. Voi olla, että tässä yhteydessä Jumala puhuu ainoastaan miehen yöllisistä siemensyöksyistä, mutta yhtä hyvin Hän voi puhua molemmista. Jumalahan ei ole selkeästi missään ilmoittanut, että itsetyydytys nimenomaan on syntiä, ja tässä Hän ainoastaan tyytyy toteamaan, että siemensyöksyn saanut, kuten seksiä harrastanutkin, on iltaan asti epäpuhdas. Jos itsetyydytys kuitenkin olisi syntiä, niin tässä kohdassa olisi ollut hyvä mainita se.

Raamattu ei siis käsittääkseni ota yksiselitteisesti kantaa tähän asiaan. Käsittääkseni vain yksi kohta viittaa siihen suuntaan, että itsetyydytys olisi syntiä, muu Raamattu taas vaikenee, vaikka itsetyydytys on eräs yleisimmistä seksuaalisen käyttäytymisen muodoista. Ihmisen tiedetään olevan erehtyvä, joten mielestäni on ennenaikaista sanoa, että Raamatun mukaan itsetyydytys on tai ei ole syntiä. Asiasta saa kuitenkin olla eri mieltä.

Itsetyydytys kuuluu henkiseen kehitykseen

Arvostan terapeutteja erittäin paljon. He tietävät paljon ihmisen psyyken toiminnasta ja he lienevät ihmisistä siitä eheämmästä päästä. He ovat itse käyneet läpi terapian, kohdanneet ongelmansa ja tulleet tutuiksi itsensä kanssa. Jos joku ymmärtää ihmisen seksuaalisuuden kehitystä, niin mielestäni terapeutit. Toinen ryhmä voisi ehkä olla avioliitto-, parisuhde- tms. neuvojat.

En muista koskaan kuulleeni terapeutista, joka pitäisi itsetyydytystä syntinä tai haitallisena. Tiedän joitakin uskovia terapeutteja ja avioliittoneuvojia, jotka eivät pidä itsetyydytystä vääränä. Heidän mielestään itsetyydytys ja fantasiointi saattavat jopa kuulua ihmisen henkiseen kehitykseen. Itsetyydytys voi kuulemma olla tapa tutustua omaan ruumiiseen.

Ihminen tarvitsee lapsuutensa ja nuoruutensa aikana muun muassa rakkautta kehittyäkseen terveeksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi. Voisin myös kuvitella, että itsetyydytys ja fantasiointi ovat jossakin elämänvaiheessa tarpeita, joiden tukahduttaminen ei ehkä ole hyväksi.

Uskon, että ihmisen tulee hyväksyä se, että hän on seksuaalinen olento ja että vastakkainen sukupuoli kiihottaa. Nämä ovat isoja asioita, ja ne kuuluvat varmasti ihmisenä olemiseen. Voi olla, että itsetyydytys ja fantasiointi auttavat näiden asioiden sulattelussa.

Tutkimuksia itsetyydytyksestä

Seksi pitää pelit kunnossa

Alla olevan lainauksen lähde on Jukka Ruukin kirjoittama artikkeli, Tiede-lehti 8/2002, "Testosteroni takoo miesenergiaa", s. 21 (nykyisin myös Tiede-lehden sivuilla). Mielestäni teksti antaa lääketieteellistä tukea väitteelle, että itsetyydytys ei ole pahasta.

Pidättäytyminen lisää seksihaluja mutta on ajan mittaan pahasta, koska testosteronituotanto juuttuu pysyvään taantumaan. Lapsettomuuden ja potenssipulmien taustalla on usein pitkä kuiva kausi. - Kykyjä ja haluja täytyy treenata jatkuvasti - - Kerta-pari viikossa pitää testosteronin, sperman ja erektion tip-tip-kunnossa. Itsetyydytys ajaa asian, jos partneri puuttuu.

Luonnolla on - - varajärjestelmä, joka määräaikaishuoltaa laitteiston, jos sitä ei muisteta käyttää. - Yölliset siemensyöksyt varmistavat, että erektiolle elintärkeä peniksen paisuvaiskudos toimii. Samalla poistuvat pahimmat paineet etu- ja rakkularauhasista.

Vaikka pätkässä myöntääkin, että miehen yölliset siemensyöksyt pitävät hänen seksuaalielimensä kunnossa, niin tämä ei käsittääkseni silti kumoa hänen aiemmin sanomaansa. Muutenhan sanat olisivat ristiriidassa lainauksen alussa olevan virkkeen kanssa. Siemensyöksy on siis vain varajärjestelmä, joka ei ole aidon asian veroinen.

Itsetyydytys vähentää eturauhassyöpää miehillä

Tiede-lehden nettisivuilla uutisoitiin 19.2.2004, että itsetyydytys vähentää eturauhassyöpää miehillä: Itsetyydytys on terveysliikuntaa.

Yhteenveto

Raamattu ei ota selkeää kantaa itsetyydytyksen synnillisyyteen, vaikka sen olisi voinut erikseen kieltääkin. Mitä taas mielikuviin ja himoitsemiseen tulee, Jeesus ei käsittääkseni tarkoittanut näiden olevan sama asia, vaan Hän tarkoitti himoitsemisen olevan pikemminkin pahan teon suunnittelemista ajatuksin. Seksistä haaveileminen ei mielestäni eroa siitä, että haluaa suklaata tai haaveilee, mitä kaikkea rahalla tekisi.

Ihmisen omatunto ei ole luotettava mittari, vaan se kuvastaa yhteisön ja perheen arvoja. Joidenkin kielten sana omatunto on muotoa "yhteistunto", esim. ruotsin ett samvete. Syyllisyys voi johtua myös esimerkiksi rikkinäisyydestä.

Seksuaalisuuteen perehtyneet ihmiset eivät tuomitse itsetyydytystä ja fantasiointia, vaan he tuntuvat pitävän niitä ennemminkin tapana kypsytellä omaa seksuaalisuutta. Omasta mielestäni on hyvin mahdollista, että masturbointi ja vastakkaisesta sukupuolesta haaveileminen kuuluvat ihmisen henkiseen kehitykseen.

Palautteen antajille

Koska tällä tekstillä on tapana herättää melkoinen määrä palautetta, niin ajattelin antaa muutaman vinkin mahdollisille palautteen antajille. Teen tämän osittain helpottaakseni omaa työtäni, sillä en jaksaisi toistaa samoja vastauksia kyllästyksiin asti.

Ehdottomasti tärkein asia on määritellä himon käsite. Ilman tätä keskustelusta ei tule mitään. Alla käsittelen muutamia mahdollisia määritelmiä.

Lisäksi on varsin olennaista vastata kysymykseen, onko himo aina ja kaikissa tilanteissa jo määritelmänsä mukaan syntiä. Kysymys on olennainen sen vuoksi, jotta tietäisi, onko väärin himoita aviopuolisoaan.

Himon määrittelemistä saattaa helpottaa seuraaviin kysymyksiin vastaaminen:

Jos päätyy väittämään, että kyllä se seksuaalisten halujen tunteminen muuta kuin omaa aviopuolisoa kohtaan on syntiä, niin tämä väite pitää perustella. Sanoin tämän jo aiemmin mutta sanon sen uudelleen, koska se on niin tärkeää.

Lisäksi on syytä välttää kehäpäätelmiä. Törmään aivan liian usein tapauksiin, joissa päättelyketjussa on kätketty oletus, että esimerkiksi halu on syntiä. Koska halu on syntiä, niin on väärin himoita toisen aviopuolisoa. Tai pakostihan se halu on syntiä, koska on väärin himoita toisen aviopuolisoa. Miten vain, mutta perustelut ovat keveitä kuin vaahtomuovi.

Toinen vältettävä asia on uskoa sitä, mitä kaikki muutkin sanovat tai miten on aina ennenkin ajateltu. Tällaisen huomaa yleensä siitä, että päättelyketju sisältää ajatuksia, joita ei ole tullut kyseenalaistaneeksi tai ajatelleeksi (ja mikä yleensä johtaa kehäpäätelmiin). Olen varma, että jokainen tämän tekstin lukija kykenee itsenäiseen ajatteluun.

Jos tämän kaiken teet, niin olet jo varsin pitkällä. Suosittelen silti, että luet tämän tekstin ajatuksella läpi pariin - kolmeen kertaan. Nuku yö välissä ja anna aivojesi sulatella asiaa, lue sitten teksti vielä uudelleen.

Jos päädyt kirjoittamaan minulle palautetta, niin lue nämä ohjeet läpi muutamaan kertaan. Kirjoita sitten palautteesi, nuku yön yli, ja lue ohjeet vielä uudestaan.

Tiivistettynä siis:

Loppusanat

Lopuksi haluan myöntää, että olen erehtyväinen ihminen. En ole täydellinen, ja omat haluni voivat vaikuttaa mielipiteisiini. En siksi väitä, että olen ehdottomasti oikeassa. Kirjoitan mielipiteeni tästä asiasta kuitenkin, koska minulla on mielestäni hyvät perusteet olla sitä mieltä, ettei itsetyydytys sinänsä ole syntiä. Kirjoitan myös, jotta muut asian kanssa kamppailevat voisivat saada asiaan uuden näkökulman.

Aiheesta muualla

Väestöliitto: nautin itsestäni
Joitain yleisiä väitteitä itsetyydytyksestä ja vastauksia niihin.